Suomi

'Alumiinisulattamon vastustaja oikeuteen Islannissa'
Takku.net
maanantai, 21.04. 2008

Kutsu kansainväliseen protestitapaamiseen Islannissa 21. heinäkuuta 2006 alkaen

Itä-Islannissa tällä hetkellä protestoivien aktivistien lausunto

Tänään (3.8.2005?) joukko aktivisteja tunkeutui Alcoan rakennustyömaalle Reydarfjördur'issa ja kiipesi siellä oleviin nostureihin. Aktion tavoitteena oli pysäyttää työn eteneminen. Alcoa valittiin kohteeksi koska se on mukana Kárahnjúkar'in patoprojektissa, muissa ehdotetuissa pato- ja alumiininsulattamoprojekteissa Islannin ylängöillä sekä ympäristön tuhoamisessa maailmanlaajuisesti. Islannin korkein oikeus on määrännyt että Alcoan tehtaan rakentaminen Reydarfjördurissa on laitonta; vaadimme että tehtaan rakentaminen keskeytetään välittömästi oikeuden päätöksen mukaisesti.

Tämä aktio oli vain yksi monista joita tullaan tekemään Alcoaa ja senkaltaisia vastaan Islannissa ja ympäri maailmaa. Raskaan teollisuuden ei saa antaa tuhota Islannin luonnossa sijaitsevaa Läntisen Euroopan viimeistä puhdasta erämaata. Tämä on kutsu ihmisille Islannissa ja kaikkialla maailmassa nousta kamppailuun ympäristömme ja kulttuurimme tuhoamista vastaan. Nyt saa riittää! Ei enää tuhoamista! Raskas teollisuus ulos Islannista!

Kárahnjúkar'in protestileiriläisten julistus

Olemme kokoontuneet vastustamaan yhtiöiden voitontavoittelun vuoksi tapahtuvaa jatkuvaa maailmanlaajuista ympäristötuhoa. Olemme tulleet tänne vaikuttaaksemme kamppailun tasapainoon - kamppailun joka on esitetty kansallisena, mutta on itse asiassa paljon laajempi: Narmada'n padoilta Intiasta ehdotetulle Ilisu'n padolle Turkkiin kyseessä ovat tarinat isoista bisneksistä ja sortavista hallituksista. Kamppailu planeettamme pelastamiseksi kuten kamppailu inhimillistä sortoa vastaan on globaalia, joten meidän täytyy myös olla globaaleja. Olemme täällä estääksemme Kárahnjúkar'in patoprojektia tuhoamasta Länsi-Euroopan viimeistä suurta erämaata.

Islannin luonnonvarojen teollistaminen ei ainoastaan turmele laajoja luonnonkauniita maisemia ja tieteellisesti arvokkaita alueita vaan vahingoittaa lajeja kuten poro, hylje ja kalat sekä jo ennestäänkin uhanalaista lyhytnokkahanhea sekä lukuisia muita lintulajeja. Tämä mieletön luontoon kohdistettu vandalismi vaikuttaa sekä Islannin turismiteollisuuteen että islantilaisten terveyteen ja elämänlaatuun. Tämän teollistamisen myötä Islantiin tuodaan uusia saasteita. Rikkidioksidi, typpi ja monet muut alumiinin jalostuksessa käytetyt kemikaalit ovat kaikki tarpeettoman ja lyhytnäköisen voittojentavoittelun ajaman alumiiniteollisuuden ympäristöbarbarismin tulosta. Kárahnjúkar'in, joka on vain yksi monista suunnitelluista padoista, taakan alla tukehtuvat niin joet kuin ihmisetkin.

Jos tämä patoprojekti jatkuu tasoittaa se tietä samanlaisille padoille jäätikköjoilla kautta Islannin ylänköjen; Thjórsárver (jota kansainvälinen Ramsarin sopimus suojelee), Langisjór (yksi Euroopan kauneimmista järvistä), Skagafjördur'in alueen joet sekä Skjálfandafljót. Kaikki vain jotta voitaisiin luoda energiaa alumiiniyhtiöille. Jos tämän annetaan tapahtua Islanti kärsii saman surullisen kohtalon kuin muut vastaavanlaisten projektien alaisuuteen joutuneet yhteisöt ympäri planeettaa.

Ympäri maailmaa ihmiset kokoontuvat yhteen vastustaakseen sekä yhtiöiden että hallitusten räikeitä valheita, korruptiota ja sortoa. Tässä hengessä pyydämme kaikkia Kárahnjúkar'in patoa vastustavia organisoimaan tai osallistumaan solidaarisuusaktioihin globaalisti tai paikallisesti.

Maailma ei ole kuolemassa, sitä tapetaan - mikään veruke ei oikeuta hiljaisuutta.

Voima
8/2005

Jäätikköjoet väistyvät ulkomaisen rahan tieltä

YKSI EUROOPAN SUURIMMISTA koskemattomista erämaista tuhoutuu muutaman vuoden sisällä, kun se jää tekoaltaan alle. Islannin historian suurin rakennushanke valjastaa osan Vatnajökullin jäätikön sulamisvesistä energiantuotantoon. Kárahnjúkarin vesivoimalan on tarkoitus tuottaa sähköä yhdysvaltalaisen alumiiniyhtiö Alcoan alumiinisulatoille.

ISLANNIN HALLITUS on jo pitkään houkutellut maahan ulkomaisia investoijia lupaamalla edullista vesivoimaa teollisuuslaitosten käyttöön. Neuvottelut Kárahnjúkarin jäätikköjokien valjastamisesta energiantuotantoon alkoivat jo 1990-luvulla. Sopimus Alcoan kanssa solmittiin vuonna 2003.

Massiivinen vesivoimalahanke koostuu Kárahnjúkarin 730 metriä pitkästä suurpadosta, kahdeksasta pienemmästä padosta sekä kolmesta tekoaltaasta. Alcoan alumiinisulatot rakennetaan Islannin itärannikolle.

Hankkeen valmistuessa vuonna 2007 Hálslón tekoaltaan alle jää yli 50 neliökilometriä jokilaaksoa. Alue on suhteellisen pieni, noin neljäsosan alueesta, jonka Vuotoksen allas toteutuessaan olisi peittänyt. Tekoaltaan alle jäävä alue on kuitenkin luonnonarvoiltaan rikasta erämaa-aluetta.

KUN KÁRAHNJÚKARIN PATOHANKE nousi julkisuuteen, se sai vastaansa Islannin kaikkien aikojen voimakkaimman ympäristöprotestin.

Padon vastaisiin mielenosoituksiin osallistui vuosien 2002 ja 2003 aikana tuhansia ihmisiä ja monet tunnetut islantilaiset kulttuurivaikuttajat, kuten Sigur Rós -yhtyeen jäsenet ja Björk, vastustivat näkyvästi patoa. Islannin hallituksen päätä protestit eivät kääntäneet.

Mielipidemittausten mukaan enemmistö islantilaisista kannattaa patohanketta, sillä sen uskotaan luovan työpaikkoja itäisen Islannin harvaan asutuille alueille. Tosin heti rakennustöiden alettua kävi ilmi, että padon rakennuksesta vastaava italialainen rakennusyhtiö Impregilo palkkasi työmaalle edullista työvoimaa ulkomailta.

YMPÄRISTÖARVOJEN laiminlyönnin lisäksi patohanketta on arvosteltu epädemokraattisuudesta, sillä siitä ei järjestetty vaadittua kansanäänestystä. Teollisuusministeriötä ja Islannin kansallista voimalayhtiötä Landsvirksjunia on moitittu myös yleisen mielipiteen manipuloinnista. Ne mustamaalasivat ahkerasti patohankkeen vastustajia, syyttivät näitä epäisänmaallisuudesta ja nimittivät näkyvimpiä vastustajia ekoterroristeiksi.

Islannissa on perinteisesti suhtauduttu ympäristöjärjestöihin hyvin ennakkoluuloisesti, sillä valtio on pitkään ollut kansainvälisten ympäristöjärjestöjen silmätikkuna valaan- ja hylkeenpyynnin vuoksi.

ON EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että patohanketta pysäyttää enää mikään. Viime kesänä Kárahnjúkarissa järjestettiin kuitenkin pieni kansainvälinen protestileiri. Leirin järjesti ruohonjuuritason aktivistiryhmä, joka myös ylläpitää Saving Iceland -verkkosivustoa.

Protestileirille osallistunut reykjavikilainen Birgitta Jonsdottir vakuuttaa, että kampanja voimalahanketta vastaan ei ole päättynyt, vaikka Kárahnjúkarin padon rakennustyöt ovat jo pitkällä.

”Tulemme vastustamaan Islannin vallannutta teollisuusmaniaa myös ensi kesänä ja siitäkin eteenpäin, kunnes se lakkaa. Jäljellä on vielä muita alueita ja jäätikköjokia, jotka hallitus on aikeissa uhrata energianlähteiksi alumiiniteollisuudelle”, Jonsdottir kertoo sähköpostitse Voima-lehdelle.

Hän toteaa, että toistaiseksi protestit eivät näytä vaikuttaneen lainkaan rakennustöiden etenemiseen. ”Pidän silti tärkeänä, että tämän patohankkeen myötä islantilaiset ovat havahtuneet ajattelemaan ympäristökysymyksiä. Islannin tulevaisuus näyttää huolestuttavalta, jos se rakennetaan saastuttavan raskaan teollisuuden varaan.”

Elina Mikola

http://www.voima.fi/content/view/full/1380